Toisesta Ålidhem Centrumin kaupasta (eilen käytiin ICA:ssa, tänään Coopissa) löytyi 149 kruunulla (EUR 16,99) paistinpannusetti jossa on yksi iso ja yksi pieni paistinpannu. Aion säilyttää ne keittiössä lukitussa kaapissani. Muuta voi kysymättäkin lainata (jos löytyy puhtaana) mutta tuntemattomien paistinpannunkäyttötaitoihin en kyllä luota. :) Kaverini sai heti ison pannun lainaan, ja mulle silti jäi pieni, ettei tarvitse heti sitä palauttaa. Yay!
Orientaatiokurssi alkoi tänään kolmen tunnin infotilaisuudella. Kovinkaan ihmeellistä infoa ei tullut. Tästä Ruotsin yksi-kurssi-kerrallaan-systeemistä kerrottiin, eli lukukausi on jaettu vielä monesti neljään moduuliin, jotka tehdään peräkkäin. Kustakin saa 7,5 opintopistettä, eli lukukaudesta 30, ja -vuodesta 60. Sit saatiin varmistus sille mitä arveltiinkin, eli Ruotsissa kävellään AINA vasemmassa laidassa, pyöräillään ja ajetaan oikeassa. Ja kirjastokortin yliopistolle saa täyttämällä lomakkeen netissä ja sit vaikka 5 minuutin päästä hakemalla sen kirjastolta.
Huomisen suunnitelmana on lähteä käymään keskustassa. Ostetaan bussikortit Vasaplanilta ja käydään tarkistamassa että tiedetään missä voi äänestää. Ostetaan sellaiset nuorten 30 päivän kortit. Maksaa 425 kruunua (EUR 48,50) ja passaa kaikille alle 26-vuotiaille. Kuukauden aikana voi sitten arvioida bussinkäyttötarvetta ja laskea että olisiko joku matkakortti parempi ostos seuraaville kuukausille. Asioiden jälkeen (ja aikana) varmaankin tutkaillaan keskustaa hieman tarkemmin, kun ei olla tosiaan edes vielä käyty siellä, ajettu ohi, nähty, kuultu tai mitään muutakaan. Kuvia voi joutua ottamaan. Illalla on taas ohjelmaa, varmaan koko illaksi, niin että jos ehtisi käydä jossain hengähtämässä välillä.
Huomeniltana tosiaan alkaa Buddy Programme. En ole ihan varma vielä mitä huomenna tehdään, mutta sepä selviää sitten. En ole tähän mennessä itse kovin paljoa lämminnyt vaihtareiden kanssa heilumiselle, tulee liiaksi laumaolo. Toisaalta on kuitenkin mukava jutustella erilaisten ihmisten kanssa.
Kämppikseksi toiselle puolelle käytävään tuli ruotsalainen Hugo. Se kyseli meiltä heti juttuja ruotsiksi, testasi osataanko yhtään. Vilkkaan olonen kaveri, varmaan tulee jutusteltua jatkossakin.
Nyt on jo selvinnyt että tässä Gluntens vägillä on suunnilleen yksi vaihto-opiskelija kerrosta tai asuntoa kohti. Muut ovat muita ulkomaalaisia opiskelijoita (joitain ruotsalaisia seassa), tutkinto-opiskelijoita jne. On silleen ihan mukavaa olla ulkomaalaisten kanssa, mm. sen takia että ne on samassa asemassa ja tilanteessa täällä kuin mekin.
En koe suurta tarvetta englannin puhumiseen, enkä jaksa virittää juttua vaihtareiden tai muiden ulkomaalaisten takia sen takia että englanti kehittyisi. Ruotsalaisten kans kyllä haluan päästä juttelemaan vielä paljonkin, mutta ei ole vielä kiirettä. Pelkästään se on ollu todella rasittavaa, että kaverin kanssa ollaan jutusteltu ruotsia, eilen melkein koko laivamatka ja pätkiä, ja tänään vähän vähemmän aikaa. Siis mukavaa, mutta kamalan väsyttävää. Väsyttää ihan uskomattoman syvästi pitkän ruotsinpuhumisrupeaman jälkeen. Ja se väsymys on jotain jännää. Tosi syvää.
Eli me nyt lämmitellään tässä, harjotellaan ylipäänsä puhumaan niin että haluaa/uskaltaa/osaa paremmin sitte jutella ruotsalaisten kanssa. Nyt ollaan jo todettu, että a) on mahdollista ymmärtää, ja b) aika paljon asioita pystyy/uskaltaa/osaa natiivillekin ilmaista (eikä vain toisillemme..koska boy, kylläpä ollaankin puhuttu keskenämme aika paljon!) Tulee sellainen olo, että kyllä aika paljon pystyy ilmaisemaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti