maanantai 30. tammikuuta 2012

Kurssikirjoista

Joku aiemmin Uumajassa vaihdossa ollut kirjoitti, että kirjoja kannattaa ostaa itselle, koska niitä on kirjastolla melko vähän, eikä käsikappaleitakaan yleensä kuin yksi. Tästä joudun olemaan eri mieltä, ainakin niiltä osin, että kannattaa itse tarkistaa miltä tilanne näyttää. Me ei olla saatu lainattua kuin pari kirjaa, mutta lukusalikappaleita olemme kyllä päässeet käyttämään. Tähän mennessä jokaisella kerralla, kun olemme halunneet lukea kurssikirjojamme, ne ovat olleet vapaina. Kannattaa siis ennen ostopäätöstä tunnustella, miltä lukusalissa opiskeleminen tuntuu, ja myös sitä, miten saatavilla tarvittavat kirjat käytännössä on. Ostaminen voi olla ihan turha vaihtoehto.

Eräs lukusaliopiskelua tukeva seikka on se, että kontaktiopetusta on monissa aineissa hyvin vähän ja vapaa-aikaa on paljon, ja sen voi allokoida vapaa-ajanvietolle ja opiskelulle miten haluaa. Jos siis kirjat on jollain muulla luettavana, on melko helppoa löytää aikaa myöhemmin ja palata takaisin. Kirjasto on viikolla auki kymmeneen ja viikonloppuisinkin päivällä.

Kirjastolla on myös reilusti hiljaista opiskelutilaa (myös ryhmätyöskentelytiloja), ja käsikirjat on helposti saatavilla muiden kurssikirjojen seassa. Tähän mennessä ollaan löydetty kirjastolta kaksi hiljaista salia ja yksi periaatteessa hiljainen tila, jossa on kuitenkin liikennettä, joten siinä ei saa parasta mahdollista rauhaa. Siinä me ollaan kuitenkin viihdytty parhaiten. Toiseen saliin ei saa viedä tietokonetta eikä syötävää tai juotavaa, toiseen taas voi viedä molempia, kunhan on hiljaa.

Kuulumisia

Viimekuulumisten jälkeen ei ole ehtinyt tapahtua paljoa uutta. Ollaan opiskeltu ja käyty äänestämässä, heilumassa vaihtareiden kanssa ja kaupassa.

Alkuinnostus opiskeluun on ollut melko näkyvä. Lauantaina ei käyty kirjastolla, mutta perjantaina ja sunnuntaina vietettiin parituntiset kirjojen parissa. Tämän kielihistoriakurssin kirjat on enimmäkseen mielenkiintoisia, toki pari tylsääkin tapausta on tullut vastaan. Ollaankin käyty opiskelemassa aina kun on jaksettu ja ehditty, koska nyt on vielä aikaa päästä lukuaikataulussa edelle. Helmikuun puolella alkaa pari muuta kurssia, joista saa vinon pinon luettavaa sieltäkin.

Äänestyksen kanssa meni sitten vähän hassusti. Luultiin vakaasti äänestyspäivän aamuun saakka, että äänestetään suurlähetystöllä. Kaveri sitten oli vielä tarkistanut, ja selvisikin että äänestetään Uumajan suomalaisella kerholla ihan toisella puolen kaupunkia. Päivän suunnitelma meni siinä uusiksi (mutta parempaan suuntaan) ja äänestämään päästiin ja kaikki meni ihan hyvin.

Elämä täällä tuntuu jännältä. Voisi sanoa, että on aikaa opiskella ja nähdä vaihtareita koska omaa, normaalia elämää ei ole. Tästä on varsinkin tässä vaiheessa helppo tykätä, kun alkumotivaatiota riittää. Välillä on ikävä omaa elämää mutta kun tietää, että tämä on väliaikaista, niin on mukava ottaa tästä kaikki mahdollinen hyöty irti.

OT: Tegs SK - Kalix UHC

Kävin eilen sunnuntaina katsomassa ekan lätkäpelini täällä, vähäyleisöisen ykkösen pelin Tegs SK - Kalix UHC. Tegs SK on lähivuosina hyppinyt Hockeyallsvenskanin ja kakkosdivarin väliä, nyt menossa ykkösen jatkosarja. TSK:n peli oli hienoinen pettymys, joukkue ei oikein saanut luotua maalipaikkoja. Kerran kiekko meni sinne minne piti, mutta joukkue hävisi 1-3.

Paikan päällä katsojamäärä näytti järkyttävän pieneltä, mitä se olikin. Paikalla oli swehockey.fi:n mukaan 112 henkeä. Tähän voin sanoa vain, että kun liput maksaa 80 kruunua (UR 9) ja taso on tuo mikä on, niin ei kai niitä katsojiakaan saada. Tässä olisi oikeasti hinnanalennus paikallaan, tai tuolla ei käy muut kuin pelaajien perhe ja suku. Toinen, huomattavasti suositumpi ja sponsoroidumpi divarijoukkue Björklöven vie kaikki lätkäkatsojat Uumajasta. Tuossa tilanteessa olisi ehkä ihan hyvä lakata yrittämästä painia samassa sarjassa ja alentaa hintoja, niin että olisi hieman enemmän katsojia.

Draamaa oli siinä määrin mukana, että 1. erän viimeisellä peliminuutilla Kalixin pelaaja loukkaantui. Vajaan tunnin aikana pelaaja saatiin vihdoin jäältä ambulanssikyydillä pois. Peliä jatkettiin pelaamalla eka erä loppuun ja sitten toinen. Olisi mielenkiintoista tietää, missä kunnossa tyyppi on, toivottavasti ei käynyt hirvittävän heikosti.

Makkaratarjonnasta pitää sen verran kirjoittaa, että kunnon grillimakkaraa ei ainakaan tästä matsista saanut. Ohuen nakin sai sämpylän välissä (ja ilmankin sämpylää), mutta maku oli onneksi ihan fine. A-luokan nakki se kyllä ei ollut. Kahvi oli hallikahviksi aika hyvää! Nakkisämpylästä sai maksaa 10 kruunua, samoin kahvista.

Kerkisinpä vielä tutustua joukkueen ainoan suomalaispelaajan vanhempiin, tai lähinnä äitiin. Erätauon verran sitten juteltiin vähän lätkästä ja muusta. Björklöven oli kuulemma tehnyt konkurssin, joten sen takia pelaa divarissa.

Mitäs nyt? Noh, ainakin yksi Björklövenin peli pitää käydä katsomassa. Seisomapaikkalippu maksaa 60 kruunua (EUR 6,7) nuorilta ja opiskelijoilta, joten taidan jaksaa seisoa sen pelin. Katsojamäärät on Björklövenillä (ykkösen ainoana joukkueena) ollut yli 2500.

Seuraavaan Björklövenin peliin on aikaa, joten taidan käydä vilkaisemassa ensi viikolla tuon seuraavan TSK:n pelin, se on taas sunnuntaina neljältä, kuten tämäkin oli.

Komean graffitin olivat Björklövenin kannattajat maalanneet jäähallin kannattajakatsomopäädyn seinään. Lutuuria ilmeisesti löytyy tästä kaupungista.

Kuvaliite: Google+

torstai 26. tammikuuta 2012

Opiskelujen alkaminen

Eilen alkoi meillä ensimmäinen kurssi, ruotsin kielihistoriasta kyse. Kurssi kuuluu Svenska och nordiska språk B -kokonaisuuteen ja se on 7,5 pisteen suuruinen. Tuossa kokonaisuudessa on neljä momenttia, joista me käydään kaksi ekaa, eli Språken i Norden ja sit tämä nyt alkanut Från runor till SMS. Kaksi muuta momenttia oli jonkinlaista kandin tyyppistä vääntöä, joten niitä ei valittu.

Kurssin alku oli vähintään pelottava, kun opettaja jutteli niitä näitä kurssista eikä me meinattu pysyä kärryllä ollenkaan. Sitten alkuinfojen jälkeen kun päästiin asiaan helpottui huomattavasti. Diat teksteineen ja suht tuttu asia tuolla ekalla tunnilla helpotti melko paljon, eikä opettajaa ollut enää vaikea ymmärtää.

Toinen pelottava juttu oli kirjallisuuslista. Tälle kurssille pitää muutama kirja lukea kokonaan ja melko monista suurempia ja pienempiä osia. Aluksi se tuntui aika kauhistuttavalta, varsinkin kun ollaan kuultu että kirjoja on vaikea saada. Tänään sekin helpotti, kun päästiin kirjastolle katselemaan. Kaikkia kirjoja on lukusalikappaleet, ja yllättävän mukava oli lukusalissa lueskella. Ja onhan täällä aikaa käydä kirjastolla lukemassa. Muutamaa kirjaa ei vielä löydetty kirjaston syövereistä ja koska haluttiin jo päästä lukemaan niin jätettiin myöhemmäksi niiden etsiminen. Varattiin myös paikat kiertokävelylle; nyt sitä varmasti osaa arvostaa, kun on jo käynyt yksin harhailemassa. Jospa löytyisi ne viimeisetkin sijainnit.

Pari kirjaa saatiin lainattua. Niistä tarvitsee lukea vasta vähän myöhemmäksi, mutta kun nyt ne sai niin luetaan alta pois. Pari tärkeintä kirjaa tilattiin netistä. Se ei oikeastaan olisi ollut välttämätöntä; yhdessä on aika helppoa lähteä yliopistolle ja kun on kaveri vieressä niin opiskelumotivaatiota on enemmän. Mutta on hyvä että on jotain luettavaa kotona, varsinkaan jos noita kirjoja ei tahdo saada lainaan. Lisäksi näyttivät ihan laatuopuksilta, luettiin nimittäin juurikin niitä tilaamiamme lukusalikappaleina.

keskiviikko 25. tammikuuta 2012

Bussikortti, Uumajan keskusta, Buddy Programme

Kuvaliite: Google+

Eilen tiistaina lähdettiin käymään kaupungissa ekan kerran. Lähtöä edelsi mm. pohdinta siitä, mistä saadaan bussiliput, kun a) käteisellä ei voi ostaa lippuja bussista, b) lähdetään kotoa joltain random-bussipysäkiltä josta ei saa lippuja ja c) ei voida (tai haluta) tilata lippua tekstiviestinä. Selvisi sitten että yksittäislippuja myydään Ålidhem Centrumissa, joten päätettiin lähteä sitten aamulla sitä kautta ja nousta sieltä keskustaan menevään bussiin.

Kioskilla asioimme ruotsiksi ja se meni yllättävän sujuvasti. Mukava, keski-ikäinen miesmyyjä ei yrittänyt alkaa puhua meille englantia, vaan jutteli ruotsia takaisin. Korjasipa vielä, että ensi kerralla pyytäisimme nuortenlippua suoraan.

Yksittäislippu oli jännä. Se oli sellainen samanlainen koneelle näytettävä kortti, johon ilmeisesti voi ladata satunnaisen määrän matkoja. Ostettiin siis sellaiset siitä, koska niitä nuorten 30 päivän kortteja jollaiset haluttiin voi ostaa vaan bussifirman infosta keskustasta.

Molemmat oltiin aika yllättyneitä kun saavuttiin keskustaan. Bussimatkan varrella oli ollu isompia ja pienempiä tornitaloesiintymiä ja vaikka mitä. Yllättäen kun hoksaa punaisen kyltin "Vasaplan" keskellä pikkutaloja niin luultiin olevamme jonkin pikkukylän keskustassa.

Keskustan vanhat puutalot luo aika paljon sitä pikkukylän tuntua. Yhdellä kohtaa kävelykatua tuntui kuin oltaisi Jyväskylässä. Kaverille tuli mieleen Oulu. Noh, kuvista näette itse. Mukavan oloinen pieni kaupunki se oli, mutta ymmärrän aiempia vaihtareita jotka ovat sanoneet ettei siellä oikeastaan tarvinnut käydä.

Meillä oli kaksi varsinaista asiaa keskustaan, eli bussikortin ostaminen ja äänestyspaikan löytäminen. Ensimmäinen sujui vallan helposti. Näin jo bussista sen Ultras Informationin, josta kortit sai, ja pienen pienestä palvelupisteestä saatiin kortit. Ruotsiksi asioitiin ja ruotsia meille puhuttin. (Noh, missään ei tähän mennessä ole alettu puhumaan englantia jos ollaan alettu puhua ruotsia. Hyvä niin!)

Ulkona nähtiin Pressbyrå ja tajuttiin että ne prepaid-kortithan me haluttiin. Valinnanvaraa oli paljon, mutta me oltiin jo niitä eri refill-vaihtoehtoja tutkailtu netistä, joten otettiin sitten sillä perusteella molemmat sama, Halebop. (Silloin tosin oltiin katseltu liittymiä sillä varauksella, että pitäisimme toisiimme paljon yhteyttä. Nyt ollaan hoksattu että fb:n chatissähän me kommunikoidaan jos vaan kotona ollaan, joten ei me puhelinta paljoa kyllä tarvita. Mutta jospa se Halebop ei olisi muutenkaan paha.) Tällä kertaa asiointi oli vaikeampaa koska nuori poika puhui nopeasti ja hieman enemmän murteella. Meni silti eikä jäänyt mitään osaa epäselväksi. Poika hieman ihmetteli, kun ei otettu refilliä, eli siis sitä itse puheaikaa, mutta haluttiin ostaa se vähän myöhemmin. Tutustutaan ensin niihin vaihtoehtoihin uudestaan sitä katsoen, että tullaan puhumaan puhelimessa vähemmän kun alunperin arveltiin.

Pressbyrålta lähdettiin etsimään Suomen suurlähetystöä. Kaverilla oli osoite muistissa, mutta kun päästiin perille, siellä oli hovioikeus. Mentiin silti sisään kysymään neuvoa, koska ei oikein muutakaan keksitty. Siellä respassa mukava nainen googletti suurlähetystön sijainnin ja sitten neuvoi meitä oikeaan paikkaan. Oli kuulemma läheisen sillan juurella oleva tosi korkea talo, "tyyle"-talo. Oltiin vähän kummmissamme mutta lähdettiin sinne ja arveltiin että kyllähän me nyt korkea talo nähdään. "Tyyle"-talo oli Thule-talo. :) Takapihalta, niin kuin nainen neuvoikin, löytyi Suomen suurlähetystön kyltti. Sisälle ei menty, arveltiin että eksytään vasta sitten sinne sisälle, kun käydään äänestämässä. :)

Kaupungissa tuli kylmä ja päätettiin lähteä katsastamaan Strömpilenin ICA Maxi kun kerran oli bussikortitkin. Bussissa oltiin melko varmoja siitä että päästään oikeeseen paikkaan, mutta loppumatkasta hyvin epävarmoja siitä, että jäädäänkö varmasti oikeella pysäkillä. Hypättiin sitten bussista yksi pysäkki liian aikaisin. Sieltä teollisuusalueelta käveltiin sit sinne Maxille, joka kylläkin jo näkyi siihen. Tuntui vähän hölmöltä, varsinkin kun kaupasta tullessa nähtiin se varsinainen pysäkki, jota ei olis kyllä voinut missata. Onneksi ilma oli kuin morsian, aurinko paistoi kirkkaalta pakkastaivaalta ja heijastui koskemattomilta lumikentiltä. Nautittiin säästä (vähän paleltiin myös) ja otin pari valokuvaa, joten ihan täysin ikävä mokamme ei ollut. :) (Ne kuvat on siellä muiden seassa.)

ICA Maxissa oli huono valikoima kaikkea paitsi ruokaa. Löysin astiapyyhkeen, siivousvälineitä ja keitto/jugurttikulhon, mutta suihku- ja keittiösandaalit jäivät yhä puuttumaan.

Kotiin mennessä molempia väsytti hurjasti, ja ajatus siitä, että pitäisi lähteä illalla seurustelemaan ihmisten kanssa tuntui vähintäänkin kurjalta. Oltiin onneksi jo neljän jälkeen kotona, ja niin vaan kuuden jälkeen akkujen latauduttua jaksettiin lähteä yliopistolle.

Siellä alkoi siis Buddy Programme. Meidät jaettiin kai 12 ryhmään, kussakin n. 8 ruotsalaista ja 20-25 vaihtaria. Ryhmissä lähdettiin hetkeksi tutustumaan toisiimme, ja sitten suunnattiin Ålidhem Centrumiin, jossa sijaitsee baari Lokal. Ryhmäläiset oli tosi mukavia ja juttu luisti koko illan, oli tosi hauska ilta. Ehdottoman hyvä idea mennä mukaan tuollaseen ohjelmaan, jos vaihtoyliopistossa sellasta järjestetään!

Kun oli koko illan puhunut englantia, aivot oli selvästi hyvin mukautunu vieraan kielen käyttöön. Kotiin kävellessä oli sellainen olo että ruotsia pitää muistaa puhua, ja paljon. Siinä parin siiderin voimin jutustelin itsekseni ruotsia ja täytyy sanoa, että juttu luisti aika hyvin.

maanantai 23. tammikuuta 2012

Keittiötilanne, orientaatiokurssi ja muuuta

Toisesta Ålidhem Centrumin kaupasta (eilen käytiin ICA:ssa, tänään Coopissa) löytyi 149 kruunulla (EUR 16,99) paistinpannusetti jossa on yksi iso ja yksi pieni paistinpannu. Aion säilyttää ne keittiössä lukitussa kaapissani. Muuta voi kysymättäkin lainata (jos löytyy puhtaana) mutta tuntemattomien paistinpannunkäyttötaitoihin en kyllä luota. :) Kaverini sai heti ison pannun lainaan, ja mulle silti jäi pieni, ettei tarvitse heti sitä palauttaa. Yay!

Orientaatiokurssi alkoi tänään kolmen tunnin infotilaisuudella. Kovinkaan ihmeellistä infoa ei tullut. Tästä Ruotsin yksi-kurssi-kerrallaan-systeemistä kerrottiin, eli lukukausi on jaettu vielä monesti neljään moduuliin, jotka tehdään peräkkäin. Kustakin saa 7,5 opintopistettä, eli lukukaudesta 30, ja -vuodesta 60. Sit saatiin varmistus sille mitä arveltiinkin, eli Ruotsissa kävellään AINA vasemmassa laidassa, pyöräillään ja ajetaan oikeassa. Ja kirjastokortin yliopistolle saa täyttämällä lomakkeen netissä ja sit vaikka 5 minuutin päästä hakemalla sen kirjastolta.

Huomisen suunnitelmana on lähteä käymään keskustassa. Ostetaan bussikortit Vasaplanilta ja käydään tarkistamassa että tiedetään missä voi äänestää. Ostetaan sellaiset nuorten 30 päivän kortit. Maksaa 425 kruunua (EUR 48,50) ja passaa kaikille alle 26-vuotiaille. Kuukauden aikana voi sitten arvioida bussinkäyttötarvetta ja laskea että olisiko joku matkakortti parempi ostos seuraaville kuukausille. Asioiden jälkeen (ja aikana) varmaankin tutkaillaan keskustaa hieman tarkemmin, kun ei olla tosiaan edes vielä käyty siellä, ajettu ohi, nähty, kuultu tai mitään muutakaan. Kuvia voi joutua ottamaan. Illalla on taas ohjelmaa, varmaan koko illaksi, niin että jos ehtisi käydä jossain hengähtämässä välillä.

Huomeniltana tosiaan alkaa Buddy Programme. En ole ihan varma vielä mitä huomenna tehdään, mutta sepä selviää sitten. En ole tähän mennessä itse kovin paljoa lämminnyt vaihtareiden kanssa heilumiselle, tulee liiaksi laumaolo. Toisaalta on kuitenkin mukava jutustella erilaisten ihmisten kanssa.

Kämppikseksi toiselle puolelle käytävään tuli ruotsalainen Hugo. Se kyseli meiltä heti juttuja ruotsiksi, testasi osataanko yhtään. Vilkkaan olonen kaveri, varmaan tulee jutusteltua jatkossakin.

Nyt on jo selvinnyt että tässä Gluntens vägillä on suunnilleen yksi vaihto-opiskelija kerrosta tai asuntoa kohti. Muut ovat muita ulkomaalaisia opiskelijoita (joitain ruotsalaisia seassa), tutkinto-opiskelijoita jne. On silleen ihan mukavaa olla ulkomaalaisten kanssa, mm. sen takia että ne on samassa asemassa ja tilanteessa täällä kuin mekin.

En koe suurta tarvetta englannin puhumiseen, enkä jaksa virittää juttua vaihtareiden tai muiden ulkomaalaisten takia sen takia että englanti kehittyisi. Ruotsalaisten kans kyllä haluan päästä juttelemaan vielä paljonkin, mutta ei ole vielä kiirettä. Pelkästään se on ollu todella rasittavaa, että kaverin kanssa ollaan jutusteltu ruotsia, eilen melkein koko laivamatka ja pätkiä, ja tänään vähän vähemmän aikaa. Siis mukavaa, mutta kamalan väsyttävää. Väsyttää ihan uskomattoman syvästi pitkän ruotsinpuhumisrupeaman jälkeen. Ja se väsymys on jotain jännää. Tosi syvää.

Eli me nyt lämmitellään tässä, harjotellaan ylipäänsä puhumaan niin että haluaa/uskaltaa/osaa paremmin sitte jutella ruotsalaisten kanssa. Nyt ollaan jo todettu, että a) on mahdollista ymmärtää, ja b) aika paljon asioita pystyy/uskaltaa/osaa natiivillekin ilmaista (eikä vain toisillemme..koska boy, kylläpä ollaankin puhuttu keskenämme aika paljon!) Tulee sellainen olo, että kyllä aika paljon pystyy ilmaisemaan.

OT: Penkkiurheilija

Taksikuski joka kyyditti meidät kantamuksinemme satamasta oli mukava vanhempi mies. Hän kysyi että mistä olemme kiinnostuneita, onko harrastuksia tms. mitä voisi Uumajassa tehdä. Pienen mietinnän ("öö, onko muuta kuin kielet?") jälkeen mainitsin että kyllähän minä jääkiekkoa ajattelin täällä käydä katsomassa jos on. Mies innostui kertomaan että kyllä täällä jääkiekkoa pelataan, tällä viikolla pelaavat vieraissa mutta ensi viikolla pitäisi olla kotipeli. Kuulemma suomalainen Jokeri-pelaajakin tässä Björklövenissä pelaa. Ilmeisesti Hockeyallsvenskan-joukkue. (Korjaus: Pelaavat ykkösdivarissa.)

Käyn kyllä katsomassa pelin, mutta sen jälkeen pitää miettiä kuinka monessa on varaa käydä. Nyt en ole vielä katsonut että milloin alemmilla sarjatasoilla pelataan, katsoin kyllä viime vuoden puolella netistä että on siellä ainakin yksi joukkue. Siellä luulisi olevan varaa käydä useamminkin.

Jalkapallosta pitää ottaa vielä selvää, kaipa ne täälläkin talvellakin jotain pelaa? Keväämmällä viimeistään pääsee katsomaan täällä jalkapalloa. Korjaa toivottavasti vähän JJK-ikävää.

Asunto

Opiskelijapalveluista lähdettiin sitten kohti uutta asuntoa Gluntens vägille. Yliopiston tarjoamista asunnoista meidän paikka oli lähimpänä, joten käveleminen oli paras vaihtoehto vaikka kannettavaa olikin. Ympäristö ei joskaan näyttänyt yhtä selkeältä kuin kartalla, joten jouduttiin pysähtelemään varsinkin kampuksen lähistöllä ettei eksyttäisi ja turhaan raahattaisi tavaroita ihan mihin sattuu. Ohimenevät vaihtarit tuli kovasti kyselemään että tarvitaanko apua bussien kanssa. Ne yllättyivät myös kovasti kun sanottiin että kävellään - muilla oli asunnot huomattavasti kauempana.

Lumi oli suurimmaksi osaksi kovettunut kivaksi kerrokseksi, joten laukkujen vetäminen olisi voinut olla tuskaisampaakin. Gluntens vägillä oikea talo löytyi pienen etsimisen jälkeen. 7-kerroksisen tornitalon edessä otettiin vielä kuvat matkaajista. Sisältä löytyi onneksi hissi, jolla mentiin ensin mun kerrokseen. Huone ja koko kompleksi oli varsinkin aluksi ihan mukava yllätys.

Huoneessa on pieni eteinen jossa on vaatekaappi ja naulakko. Siitä vie ruskeat puuovet vessaan ja itse huoneeseen. Huoneessa oli sänky, vaahtomuovipatja, iso työpöytä, pienempi ja matalampi pöytätaso, yksi irtonainen laatikosto, kaksi matalaa kirjahyllyä koottuna yhteen, nojatuoli ja kaksi tavallista tuolia (yleensä on kai vain yksi). Huoneessa on myös vaatekaappi jossa on niinikään puuovet. Nämä kaikki lukikin Housing Officen sivuilla. Mun omassa huoneessa oli lisäksi kaksi lamppua ja ihan siistin näköiset petivaatteet lakanoineen, kaverin huoneeseen taas oli edellinen omistaja lapun kera jättänyt mm. pari vilttiä ja sähkökynttilöitä ikkunaan. Molemmilla oli vessassa vähän vessapaperia, mutta mun vessasta on kai valo palanut.

Huoneissa on vähän kylmä, kosska ikkunoista vetää melko paljon. Patteri on kuitenkin täysillä, joten kyllä täällä pärjää.

Kuvaliite: Picasaweb / Google+ (samat kuvat. kommenttia jos ei toimi)

Tässä käytävällä on ilmeisesti viisi soluasukasta. Ovia on kuusi, joten pitää tutkiskella mihin kuudes johtaa. Kämppis puhui jostain parihuoneisesta asunnosta, mutta en ole varma ymmärsinkö oikein. Käytävällä on myös yksi suihku, iso pakastin, postilokerot, siivouskomero, ja käytävän päässä keittiö. Keittiö on tavallaan tupla, ja sen toiselta puolelta pääsee toiseen solukäytävään. Nää kaksi käytävää on siis keittiön linkittämiä.

Keittiö on ihan tilava ja siisti, se oli ehdottomasti positiivinen yllätys kun tultiin. Jokaiselle soluasukkaalle on lukittava kuiva-ainekaappi ja sen alapuolella tavallinen kaappi. Jääkaappi on ihan tilava, vaikkei sinne nyt hirveän suuria ruokaostoksia kaikilta yhtä aikaa mahdukaan.

Keittiön varustetaso on kuitenkin surkea. Housing officen sivuilla mainittiin että keittiöissä on yleensä ruokailu- ja ruuanlaittovälineitä, mutta niitä ei taata. No todellakin, kaverin keittiössä niitä on, mun keittiössä ei (ei myöskään siinä viereisessä). Yksi ihan käyttökelpoinen kattila löytyi viereisestä keittiöstä, mutta alumiiniset teflonpannut on kaikki enemmän tai vähemmän naarmuilla. Yksi ainut kämppikseni käyttää ilmeisesti sellaista alumiinikattilaa, jossa ei ole enää yhtään pinnoitetta jäljellä muualla kuin ihan ylälaidassa. Se vaikuttaa arveluttavalta, joten pidättäydyn käyttämästä sitä vielä. Aion ostaa itselleni halvan paistinpannun ja lisäksi taikoa jostain lautasen, haarukan ja veitsen. Lusikan lainasin jo kaverin keittiöstä yläkerrasta.

Tänään aamulla ruuan valmistumista odotellessani kaivelin esille karsean näköisen mutta ilmeisesti kuitenkin käytössä olleen lankamopin ja hinkkailin tahmeaa lattiaa puhtaaksi. Keittiö ei ole törkyinen, mutta no siis eihän se siistiä ole lähelläkään. Pitää pikkuhiljaa pyyhkiä kaappeja ja joitain roiskeita pois, muita kämppiksiä odotellessa. Sittenhän meillä on jokaviikkoinen siivousvuoro. En kylläkään usko, että jokainen siivoaa sitten vuorollaan, mutta jospa edes joka toinen... :)

En ole ottanut vielä kuvia keittiöstä, mutta otan kun ehdin.

Asumisen järjestelyä

Aluksi haettiin opiskelijapalveluiden toimistosta avain. Se meni niin, että kirjoitettiin nimemme listoihin, ja kymmenen ryhmissä meidät kutsutiin huoneeseen, jossa kävimme vuokrasopimuksen läpi, allekirjoitimme sen ja saimme avaimemme. Tämän härdellin piti alkaa neljältä iltapäivällä saapumispäivänä, mutta se oli ilmeisesti alkanut jo puoli kolmelta. Me odotettiin puoli neljään toisaalla, eli yliopiston kahviossa. Hyvä puoli turhassa odottelussa oli se, että saatiin viettää lepohetki ja "kotiutua" yliopistolla jonnekin.

Toimistolla törmättiin myös kolmeen muuhun suomalaiseen. Kaikki heistä oli ilmeisesti ollut samalla laivalla meidän kanssa. Vain kahden kanssa juteltiin, yksi vaan nähtiin.

Kämppis

Aloitanpa uusimmasta jutusta, eli kämppiksestä.

Tällä hetkellä tässä asuu ilmeisesti vain yksi tyttö (ehkä miehensä kanssa) mun lisäkseni. Tyttö on pakistanilainen kotirouva. Törmäsin siihen äsken keittiössä, vaikutti ihan mukavalta tapaukselta.

Hyvin huomasi kyllä että ollaan eri kulttuureista. Kun olin tulossa tänne huoneeseeni syömään, sanoi että ei, ei, me syödään yhdessä tässä pöydän ääressä. Vaati vakuuttelua että pääsin omaan huoneeseen syömään. Toki olisin voinut siinä syödä, mutta oon vielä yövaatteissakin, joten halusin kyllä vaan tänne.

Muita tähän tulee kai tällä viikolla tai viikon lopulla.

perjantai 20. tammikuuta 2012

RG Line ja telakointihommat

Sunnuntai onkin toistaiseksi viimeinen päivä kun tuolla RG Linen purtilolla pääsee Uumajaan. Laiva telakoidaan meidän reissun jälkeen korjaustöitä varten. Epäilen kyllä vähän että onko niillä varaa sitä korjata, kun ovat kuitenkin konkurssia hakeneet. Noh, toivottavasti onnistuu ainakin huhtikuulle liikennöinti. Saisivat jatkaa mieluusti myöhempäänkin, mukavahan sillä olisi tulla takasinkin! Saa nähdä millä tullaan jos ei tuolla.

http://yle.fi/alueet/pohjanmaa/2012/01/rg1_telakalle_viikonloppuna_-_liikenne_katkeaa_3188860.html

http://www.schenker.fi/log-fi-fi/start/ajankohtaiset/2237828/rgline_telakoi.html

Edit 16.1.2013, Uutta laivaliikenteestä, lue: http://00010100-umea.blogspot.fi/2013/01/uutta-tietoa-laivayhteydesta.html

Henkilökohtaisuuksia ja sekalaista edistystä

Huomenna iltapäivällä sinne Seinäjoelle, sieltä ylihuomenaamuna lautalle.

Sairastuin, mutta olo on kohentunut aika nopeasti. Toivottavasti huomenna on vieläkin parempi vointi.

Vaihdoin vielä 60 euron edestä kruunuja, eli niitä alkaa toivottavasti olla tarpeeksi. Voin olla tästä jo piankin eri mieltä, toivottavasti kuitenkaan en.

Rinkkaan survottu jo osa vaatteista, melko suuri osa itseasiassa. Tila saattaa riittää ihan hyvin. Ainakin nyt on toiveikas olo.

Asennettiin läppärilleni takaisin XP, Windows 7 ei pyörinyt tarpeeksi hyvin. Nyt taitaa kaikki olla asennettuna ja siirrettynä, paitsi tietysti SKYPE. Sitten on kaikki niiltä osin kunnossa. Mietityttää kylläkin et kuinka nopeasti netti alkaa sitten perillä toimimaan!

Mökkihöperöys iskee kun on kipeänä ja pakkaa. Aina kauas lähtiessä on outo olo vähintään edeltävät puoli viikkoa. (Kauas, heh, tai pitkäksi aikaa)

keskiviikko 18. tammikuuta 2012

Nordliksista Erasmukseen

Ruotsinopiskelijoina me haettiin ensin vaihtoon Nordliksin kautta. Niiltä sai kuitenkin rahoitusta vain tosi harva, ja me oltiin kaverin kans prioriteettilistalla aika lopussa, koska ollaan vaan 2. vuoden opiskelijoita, joten sitä kautta ei päästy. Viime tipassa tuli mieleen Erasmus-haku. Sitä ei oltu mietitty aiemmin sen takia, että Erasmus-vaihtoon voi mennä vain kerran opiskeluaikana. Päätettiin kuitenkin hakea sen kautta, koska haluttiin vaihtoon juuri sillä hetkellä.

Nordliksin kautta oltiin haettu Upsalaan, mutta Erasmuksen kautta paikaksi määräytyi Uumaja. Missattiin Erasmuksen varsinainen hakuaika, mutta sinnehän voi hakea koko ajan. Uumajan vaihtohakuaika oli just vielä hetken voimassa kun haettiin. Hakemisen kanssa meinasi tulla vähän kiire, mutta hyvin ehdittiin.

Kannattaa varata reilusti aikaa siihen, että löytää yliopistojen nettisivuilta sen, mitä siellä voi opiskella. Siinä ei osaa auttaa oikeastaan kukaan, tieto pitää itse löytää. Ne kurssit pitää nimittäin laittaa Learning Agreementiin, ja onhan ne hyvä muutenkin tietää. Omista valinnoistani mä kerron hieman myöhemmin, kunhan selviää tarkemmin että millaisia ne on.

Mitä mukaan?

Asunnossa, ainakaan siinä jonka valitsin, ei ole mitään petivaatteita, joten vien omat. Olisi toki myös mahdollista ostaa ne sieltä, mutta teen mieluummin näin. Paljon joutuu varmasti kuitenkin myös ostamaan.

Ostin Biltemasta toissapäivänä matkakäyttöisiä tyhjiöpusseja. Pussit ovat kokoa 40x60cm ja tyhjenevät puristamalla. Testasin pusseja survomalla sinne tyynyn, ja vaikka survomisosuus olikin hieman työläs, pussi toimi lopulta ihan hyvin. Pusseja oli pakkauksessa 2 kpl ja pakkaus maksoi 3,99.

Lähden liikkeelle yhden matkalaukun ja rinkan kanssa. Otan mukaan tyynyn ja peiton, yhden lakanan, pussilakanan ja kaksi tyynyliinaa. Lisäksi otan yhden käsipyyhkeen ja yhden tai kaksi kylpypyyhettä.

Asunto

Uumajassa taataan kaikille virallisille vaihto-opiskelijoille soluhuone. Valinnanvaraa on melko reilusti, ja asunnon saa itse valita. Kuvia ei kylläkään näe, mutta hinnat, pohjapiirrokset ja sijainnit kyllä.

Me valittiin vaihtoehdoista halvin ja vanhin, Gluntens väg. Kaikissa muissa paikoissa huoneen yhteydessä on kylppäri jossa on myös suihku, mutta meillä on vain veski. Meidän huoneet on myös pienemmät kuin muissa paikoissa. Sijainti on kuitenkin hyvä, ilmeisesti lähimpänä kampusta. Keittiö on jaettu näissä kaikissa paikoissa.

Asuntojen hinnat on 10 500 - 17 000 kruunua per lukukausi. 7500 maksettiin etukäteen ja loppuosa maksetaan myöhemmin. Siitä tarkemmin:

Marraskuun lopussa saatiin sähköposti, jossa oli maksuohjeet etu- ja varausmaksulle asunnosta. Joulukuun puoleenväliin mennessä piti maksaa 7500 kruunua. Siihen mennessä en ollut vielä saanut apurahaa, joten lainasin tuon summan vanhemmiltani ja maksoin sen apurahasta takaisin. Loput vuokrasta maksetaan ilmeisesti perille saapumisen jälkeen, ja loppuosan suuruus riippuu tietysti siitä, minkä hintaisen asumisvaihtoehdon on valinnut.

6.12. alettiin jakamaan etumaksun maksaneille tunnuksia, joilla pääsi valitsemaan asunnon nettisivuilta. Minä sain tunnukset saman tien, kaverini joutui hieman odottamaan, koska oli maksanut etumaksun hieman myöhemmin kuin minä. Hänkin pääsi kuitenkin siihen paikkaan johon halusi. Maksu kannattaa kuitenkin hoitaa heti kun mahdollista, koska silloin pääsee valitsemaan parhaat päältä.

Uumajan kaikkien asuntojen vuokraan kuuluu netti. Nettipiuha pitää viedä itse, vaikka vaihtoraporteista päätellen sinne onkin joku saattanut sen jättää.

Uumajan yliopiston nettisivuilla on paljon tietoa vaihtareille, ja varsinkin asumisasioissa sen tuntuu löytävän parhaiten kun valitsee kieleksi englannin. Sieltä voi ottaa selvää eri vaihtoehdoista ja esim eri sijaintien pyykkituvista ja muista. Kannattaa valita hyvä paikka jo ennen kuin saa tunnukset huoneen valintaan.

Omasta Gluntens vägin asunnosta osaan kertoa enemmän sitten kun ollaan saavuttu perille.

Raha ja puhelin

Tänään ollaan mietitty Ruotsin raha- ja puhelinasioita.

Vaihdettiin Jyväskylän Forexissa rahaa, minä 60 euroa 510 kruunuksi ja kaveri enemmän. Luin sen jälkeen Forexin sivuilta, että Suomessa kannattaa vaihtaa eurot kruunuiksi, koska Ruotisssa peritään 45 kruunun palvelumaksu, eli käyn vielä ennen lähtöä vaihtamassa vähän enemmän.

Rahan nosto automaatilta on nimittäin aika hintavaa hommaa. Osuuspankilla veloitetaan 2 euroa jokaisesta nostosta ja lisäksi 2,5 % noston määrästä. Kannattaa omasta pankista ottaa selvää, mitä nostaminen maksaa. Nordealla ei ilmeisesti maksa mitään. Itse aion kuitenkin maksaa Visa Electronillani suoraan aina kun voin, ja käyttää käteistä vain silloin, kun Electron ei kelpaa.

Sit me on ajateltu ottaa prepaid-liittymät, mutta niistä löytyy ikävän vähän konkreettista tietoa netistä. Tältä saitilta löytyy paljonkin, mutta ei sitten oikeastaan sitä, että mistä noita kutakin liittymää ja latauskortteja saa.
(http://www.prepaidgsm.net/en/sweden.html)
Tällä hetkellä suunnitelmana on mennä Pressbyråån ja kysyä sieltä tarkemmin.

Matkasuunnitelma

Matkasuunnitelma on seuraavanlainen: Jyväskylästä 21.1. Seinäjoelle junalla yöksi, sieltä aamulla 22.1. poikaystävän kyydillä Vaasaan satamaan. Vaasasta lautalla Uumajaan ja Uumajassa taksilla asuntotoimistolle hakemaan asuntojen avaimet.

Lauttamatkat on tällä hetkellä alennuksessa, joten yhteen suuntaan yhdelle henkilölle hinnaksi tulee 25 euroa. Uumajan satamasta ei kulje julkisia, joten taksi on ainoa vaihtoehto. Matkaa keskustaan on n. 20 km. Hintaa emme vielä tiedä, arviota 200-300 kruunua lukuunottamatta, joten varaamme reilusti käteistä. Pitää muistaa laittaa toteutunut hinta sitten tänne. Lisäys: Hinta satamasta yliopistolle kahdelta hengeltä sunnuntaina (en muista/tiedä onko eri taksa eri päivinä) oli 440 kruunua.

Kokonaisuudessaan matka tulee olemaan aika edullinen. Taksilla pääsee mukavasti perille saakka, joten ei yhtään haittaa että sitä joutuu käyttämään. Lentämistä emme harkinneet vaihtoehdoksi, koska vietävää tavaraa kertyy niin paljon. Lisäksi autokyyti Seinäjoelta Vaasaan, satamaan saakka, helpottaa asioita hurjan paljon.

Edit 16.1.2013, Uutta laivaliikenteestä, lue: http://00010100-umea.blogspot.fi/2013/01/uutta-tietoa-laivayhteydesta.html